Makupaloja Suomesta

Ulkomaalaisten ensimmäisiä ikkunoita Suomeen on ruoka. Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Samaan aikaan pohjoismainen ruoka on noussut trendiksi kansainvälisten ruoka-alan ammattilaisten keskuudessa. Suomessa on paljon ruokaan liittyvä asioita, joista suomalaisen on syytä olla ylpeä.

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja:

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista. Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita. Erilaisten ravitsemuksellisten haasteiden ratkaiseminen on saattanut suomalaisen terveellisen syömisen osaamisen maailman kärkeen. Ravitsemustieteen taso on huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin. 

Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin meille. Huippuammattilaiset yhdistävät omat raaka-aineet, ruoanlaiton traditiot ja muotoilun maailmalta tuotuihin oppeihin. Kansainvälisten vieraiden on helppo tarttua koko kädellä suomalaiseen soppalusikkaan.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia:

Luonto on Suomessa lähellä, niin ajatuksissamme kuin kilometreissä. Pääkaupungistakin pääsee helposti metsään hiljentymään, lenkkeilemään tai marjaan. 

Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan himokerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe!

Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa. Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta myös peuraa ja jänistä tarjotaan. Riistalinnuista yleisimmät ovat sinisorsa ja sepelkyyhky.

Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esimerkiksi koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Maailman pohjoisin maatalous:

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta yhtä pohjoisessa kuin Suomessa. 

Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä ajassa etelän lämpöön verrattuna. Nopean kasvun tekevät mahdolliseksi pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet. 

Hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat. 

Suomalaiset terveyspommit:

Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio on terveellinen. Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään ja kuidut hellivät suolistoa. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista saadaan tarpeellisia rasvahappoja sydämen, verisuonien ja ihon hyvinvointiin. Pohjoisen kesän marjat ja juurekset sisältävät puolestaan vastustuskykyä vahvistavia antioksidantteja ja muita tärkeitä ravintotekijöitä.

Lähiruoan terveellisyys kiteytyy vähäiseen jalostusasteeseen ja tuoreuteen. Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi- ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio.

Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua Suomessa. Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta kaupasta runsaasti itselleen sopivia vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitopohjaisia tuotteita. Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia.

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa:

Suomessa on paljon luomumaataloutta. Kuluttajamarkkinat ovat pienet, mutta kasvavat lamasta huolimatta. Uudelleen löydetty lähiruoka-ajattelu on ottanut nopeasti tuulta alleen.

Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokailu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi valistunutta kuluttamista.

Konkreettisia esimerkkejä kestävän ruokavalion etenemisestä on paljon. Esimerkiksi kaurahiutalepakettiin on ilmestynyt ilmastovaikutuksista ja vedenkulutuksesta kertovat merkit, arominvahventeista vapaita tuotteita markkinoidaan ja alalla toimii ensimmäinen hiilineutraali yritys.

Kippis: 

Omintakeista ruokajuomakulttuuriamme edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja käyttö ruokajuomana. Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä. Pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena.

Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Suurten panimoiden rinnalle on jälleen noussut pieniä käsityöläisyrityksiä, jotka rikastuttavat valikoimia.

Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme. 

Marjatehtävä

Variksenmarja eli kaarnikka

Kaarnikkaa käytetään erityisesti Pohjois-Suomessa monissa eri ruuissa. Marjat kasvavat sekä kankailla että rämeillä. Lapissa ne kasvavat myös myös tuoreissa ja lehtomaisissa metsissä sekä tuntureilla. Variksenmarja selviää talvesta vähäiselläkin lumipeitteellä paleltumatta ja se sietää hyvin kuivuutta. Satoaika on heinäkuun lopulta lumen tuloon asti ja taas keväällä uudelleen. 

Kaarnikan maku on mieto, mutta muiden marjojen kanssa sekoitettuna se sopii hyvin mehuihin, marjaviineihin ja marmeladeihin. Marjoista saadaan myös violettia väriä lankoihin.

Variksenmarjan varvuista tehdään luutia, joita kutsutaan kraakuvartiseksi luudaksi tai juuriluudaksi.

Alkuruoka: Kaarnikkagraavattua siikaa

Laktoositon

80 g siika fileetä

0,5 kg variksenmarjamehu tiivistettä

merisuolaa

tilliä

sokeria

Tarjoiluun:

20 g sitruunaa

20 g tomaattia

20 g tuorekurkkua

1 vaalea leipäviipale

10 g lehtisalaattia

tillinoksia

variksenmarjoja

smetanaa

Ripottele astian pohjalle hiven merisuolaa, jonka päälle asettelet siikafileen

nahkapuoli alaspäin. Ripottele päälle merisuolaa, tillinoksia, vähän sokeria sekä

variksenmarjamehu. Peitä kala tuorekelmulla ja vie viileään graavautumaan. Ohut

siikafilee valmistuu n. 6-8 tunnissa, paksumpi filee vaatii pidemmän ajan

graavautuakseen. Leikkaa vaaleasta leipäviipaleesta reunat pois esim. juomalasia

muottina käyttäen. Paahda leipäviipale. Viipaloi graavattua siikaa ja kokoa

siikaviipaleista ruusuke leivän päälle. Revi huuhdeltu lehtisalaatti suikaleiksi leivän

ympärille. Koristele sitruunasiivulla ja tomaattilohkolla. Pursota vatkattu smetana

siikaruusukkeen keskelle. Koristele tillillä ja variksenmarjoilla.

Juoma: Kaarnikkajuoma

Laktoositon

6 l kaarnikoita

1 ½ l vettä

1 kg sokeria

2 tl viinihappoa

Marjat survotaan, päälle kaadetaan kiehuva vesi. Marjat saavat mehustua astiassa

seuraavaan päivään, jonka jälkeen marjat siivilöidään. Sekoita mehuun viinihappo ja

sokeri. Anna seoksen käydä 5 vrk, jonka jälkeen se siivilöidään uudelleen. Juoma

pullotetaan ja säilytetään hyvin suljetuissa pulloissa tavallisessa kellarissa. Mehu on

heti valmista käytettäväksi, maku kuitenkin paranee vanhetessa

Pääruoka: Kaarnikkainen liharuukku (4 annosta)

Laktoositon

30 g margariinia

0,6 kg naudanlihakuutioita

75 g sipulia

75 g tomaattia

1 dl variksenmarjoja

3 ½ tl suolaa

3 ½ tl mustapippuria

3 ½ basilikaa

2 ½ dl punaviiniä

4 dl lihalientä

1 ½ dl vehnäjauhoja

2 dl vettä

Ruskista lihapalat ja kaada ne hautumaan pataan, päälle pannunhuuhteluvesi ja

lihaliemi. Lisää pilkotut sipulit, kaltatut tomaatit, punaviini ja mausteet. Sulje 

variksenmarjat sideharsopussiin ja pistä pataan. Anna lihan hautua kannen alla

hiljaisessa lämmössä n. 45 min. Suurusta veteen sekoitetuilla vehnäjauhoilla ja

kiehauta noin 5 min. Poista marjapussi ja tarkista maku. Huom.! Kaarnikka värjää

lihan harmahtavaksi. 

Jälkiruoka: Paistetut banaanit variksenmarjakastikkeessa (4 annosta)

Laktoositon

4 banaania

3 rkl margariinia

2 rkl sitruunanmehua

6 rkl variksenmarjahyytelöä 

Kuori banaanit ja puolita ne pituussuunnassa. Paista banaanit kauniin kullan

ruskeiksi ja kaada sitruunanmehu päälle. Sulata variksenmarjahyytelö mikrossa.

Aseta banaanit tarjoilulautaselle ja kaada kuuma sulanut hyytelö päälle. Koristele

mantelilastuilla. Tarjoa banaanit jäätelön tai kermavaahdon kera. Banaanit voi

lämmittää mikrossa.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Variksenmarja
https://www.arktisetaromit.fi/binary/file/-/id/17/fid/331

Ruokakulttuuritehtävä

LAPPI

Lappi Suomen kartalla

Lapin ruokakulttuuri on puhdasta ja luonnollista. Ruoka valmistetaan perinteitä kunnioittaen ja on valmistettu laadukkaista ja monipuolisista raaka-aineista, kuten marjoista, poronlihasta ja kalasta. Tunnetuimpia Lapin herkkuja ovat varmastikin leipäjuusto hillojen kera, poronliha, lohi, siika ja ohrarieska. 

Lapin ohrarieska:

n. 4 kpl (halkaisija noin 30 cm)

2 l kylmää vettä

2 tl suolaa

2 kg ohrajauhoja

(2 tl leivinjauhetta)

1. Sekoita jauhoihin suola ja leivinjauhe, lisää sekaan kylmää vettä nopeasti käsin sekoittaen. Rieskataikina saa olla mieluummin löysähkö kuin liian tiivis.

2. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Muotoile käsin noin 0,5–1 cm:n vahvuisia rieskoja. Käytä jauhoja apuna.

3. Painele leivän pohja rystysillä, näin saadaan paistamisen aikana leipään kirjava pinta. Rieskan pinta tasoitetaan ja tärpätään, eli koristellaan joko tärpillä tai sahateräisellä veitsellä.

4. Pistele rieskat haarukalla ennen paistamista. Paista heti kuumassa uunissa n. 300 asteen lämmössä 5-8 minuuttia. Rieska on kypsä, kun se kumisee ontosti pohjaan koputettaessa. Rieskan paistaminen onnistuu hyvin myös sähköuunissa.

5. Paistamisen jälkeen rieskojen annetaan jäähtyä pystyasennossa, jotta niistä tulee rapeita. Rieskat voi myös kääriä leivinliinan sisään jos haluaa, että ne ovat kauttaaltaan pehmeitä. Rieska kuivuu herkästi, joten ylimääräiset kannattaa pakastaa heti.

Poronlihakeitto:

1 kg poron luullista keittolihaa (kylkeä tms.)

suolaa

vettä

2–3 porkkanaa

pala lanttua

pala selleriä

1 palsternakka

1 sipuli

6–8 perunaa

maustepippuria

suolaa

1. Lisää luulliset poronlihapalat kiehuvaan veteen.

2. Kuori pinnalle muodostuva valkuaisvaahto ja lisää joukkoon

mausteet. Kun lihat ovat kypsiä, irrota lihat luista ja

paloittele ne suupaloiksi. 

3. Siivilöi lihojen keitinliemi kattilaan.

4. Kuori ja paloittele juurekset. Lisää juurekset (paitsi peruna)

ja sipuli siivilöityyn liemeen. Keitä juurekset lähes kypsiksi,

lisää lohkotut perunat ja hauduta raaka-aineet kypsiksi. 

5. Lisää juuresten joukkoon kypsät lihapalat, kiehauta ja tarkista maku.

Leipäjuusto:

 4 l luomutäysmaitoa

 1 rkl suolaa

 1 rkl juustonjuoksutinta

Lisäksi:

 harsokangas

 siivilä

1. Mittaa maito ja suola isoon kattilaan. Kuumenna kädenlämpöiseksi eli noin 36-asteiseksi.

2. Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon juustonjuoksutin. Peitä kattila kannella ja anna maidon juoksettua lämpimässä paikassa 20–30 minuuttia.

3. Leikkaa hyytyneeseen juustomassaan ristiviiltoja veitsellä. Anna heran erottua juustomassasta noin 10 minuuttia.

4. Vuoraa iso siivilä kastellulla, puhtaalla harsokankaalla. Nostele juustomassa sen päälle. Painele juustomassaa kevyesti, jotta hera irtoaa massasta. Taita harsokankaan reunat juuston päälle ja painele vielä kevyesti heraa pois. Nosta siivilä kulhon päälle ja siirrä juusto jääkaappiin valumaan yöksi. Lisää päälle hyvin kevyt paino. Kulho kerää valuvan heran.

5.. Kumoa hyvin valutettu juusto reunalliseen, laakeaan uunivuokaan, jonka vetoisuus on noin 2 litraa.

6. Nosta juusto paistumaan 275-asteisen uunin yläosaan. Paistoaika on noin 30 minuuttia. Jos juusto saa tummia pilkkuja nopeasti, alenna lämpö 250-asteeseen ja jatka paistamista, kunnes juusto on kauniin ruskeapilkullista.

7. Anna juuston jäähtyä ja leikkaa se paloiksi.

Lähiruokaa myyviä yrityksiä:

Arktikum:

Kahvilassa käytetään paikallisia raaka-aineita. Näihin kuuluu juomat, liha, makeiset ja marjat

Arctic superfoods:

Yritys myy pohjoisen paikallisista raaka-aineista valmistettuja EVÄS-patukoita

Tunturiporo (myös luomu): 

Porolihamyymälä, tarjoaa myös lounasta

Luomutiloja:

Luomulaakso: 

Luomumarjat ja -hedelmät

Luomuperunat, -juurekset, -vihannekset, sipulit sekä yrtit

Luomuvilja ja -viljatuotteet

Luomuliha, -langat ja -taljat

Luomukananmunat ja maitotuotteet

Luomuhunaja

Luomurypsiöljy

Laitalan luomutila:

Yrtit

Saippuat

Voiteet

Lähteet:

https://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/alueelliset-erot-ja-erikoisuudet/maakunnat/lappi

http://www.lapinkeittiomestarit.fi/lappilainen-keittio

https://www.maajakotitalousnaiset.fi/reseptit/lapin-ohrarieska-2224

https://paliskunnat.fi/pororeseptit/pororeseptit_web.pdf

http://www.aitojamakuja.fi/kartalla.php?toimiala1%5B%5D=kaikki&toimiala2=kaikki&toimiala3=kaikki&maakunta%5B%5D=Lappi&kunta=kaikki&palvelut%5B%5D=kaikki
https://www.arktikum.fi/kahvila.html
http://www.arcticsuperfoods.com/fi/
http://www.tunturiporo.fi/
http://laitalanluomutila.fi/