Tjk - Break Sokos Hotel Levi

Vk1

Ensimmäisellä viikolla olen ollut kerroshoidossa, jossa olen vähän jo alkanut oppia kuinka rakennuksissa liikutaan ja millaisia huoneita on. 

Kerroshoidossa on ollut paljon opeteltavaa, mutta toistoilla ja harjoituksella sen kyllä oppii.
En ole vielä opetellut vessojen siivousta vaan tehnyt huoneen puolen eli pyyhkinyt pölyt tarkistanut minibaarin, vaihtanut roskikset ja täyttänyt puuttuvat astiat ja muut tavarat. Olen myös pedannyt sänkyjä ja pyyhkinyt lattioita.
Työtunteja = 31.5h

Vk2

Toisella viikolla olin edelleen kerroshoidossa, jossa homma alkaa jo sujua ihan mukavasti. Nyt olen opetellut vessojenkin siivoamisen. Tällä viikolla oli kiirettä ja huoneita piti saada nopeasti siivottua ja oli ihan kiva huomata, että siivoaminen sujui itseltäkin jo suhteellisen vauhdikkaasti ja siihen alkoi löytyä oma tapa ja rutiini.
Työtunteja = 33.5h

Vk3

Kolmas viikko oli aika samanlainen kuin edellisetkin, olin siis edelleen kerroshoidossa. Mitään sen erityisempää ei viikkoon kuulunut.
Työtunteja = 33.5h

Vk4

Olin neljännenkin viikon kerroshoidossa, jossa riitti kiirettä. Työ menee jo sen verran rutiinilla, että kiireessä paineen alla homma hoituu sujuvasti ja tehokkaasti.
Työtunteja = 33.5h

Vk5

Olin edelleen kerroshoidossa, mutta sitä on enään noin kaksi viikkoa jäljellä, sitten vaihdan suorittamaan baarityöskentelyä. Olen viihtynyt kerroshoidossa hyvin ja työkaverit, sekä työ ylipäänsä on ollut mukavaa. Olen myös oppinut todella paljon ja mielestäni hotellihuoneiden siivous onnistuu minulta jo sujuvasti.
Työtunteja = 35.5h

Vk6

Tämäkin viikko kului kiireisessä kerroshoidossa. Pian kuitenkin siirtyminen muihin tehtäviin.

Työtunteja = 35h

Vk7

Olin kolme päivää tällä viikolla töissä, nekin kerroshoidossa. Päätin tehdä näytön kerroshoidosta myöhemmin (teknisistä ongelmista johtuen), mutta silloin menen päiväksi takaisin kerroksille todennäköisesti kuitenkin tässä parin viikon sisällä. Jakso siivouksessa sujui mukavasti ja oli kiva oikeasti oppia sekin homma, eikä olla vain paria päivää.

Nyt siirryn Coffee House & Bariin suorittamaan baarityöskentelyä, jonka jälkeen menen respaan.
Työtunteja = 18h

Vk8

Ensimmäinen viikko Coffee House & Barissa meni ihan mukavasti. Uutta opittavaa paljon, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa sujua. Kassalla oleminen ja ylipäänsä asiakaspalvelu on ollut hieman hakusessa pitkän kerroshoitojakson jälkeen, mutta harjoituksella sekin varmasti alkaa onnistua.
Työtunteja = 37.5h

Vk9

Toinen viikko koffarissa oli ihan mukava. Kassasta alkaa oikeat napit jo pikkuhiljaa löytymään ja muutenkin asiakaspalveluun on tullut enemmän itsevarmuutta. Osaan jo aika hyvin kysyä tarvittavat lisäkysymykset, kun asiakas tilaustaan tekee. Oppimista riittää vielä, mutta kiireisemmät tunnit pakottavat tekemään ja oppimaan. Olen ollut siis kassalla aika paljon ja hoitanut pöytien blokkausta ja tiskejä, sekä tehnyt juomia ja leipiä. Olen myös täyttänyt laatikoita ja noutanut varastosta tavaroita, yms. vastaavia perusjuttuja.
Työtunteja = 36.5h

Vk10

Tämä viikko meni aika kivasti, olin aika paljon kassalla, mutta parina päivänä hoitelin enemmän vain tiskejä ja ruokien tekoa yms. vastaavia hommia, koska kassalla olo ei niin paljoa huvittanut. Pikkuhiljaa alan oppia kaikki oikeat lisäkysymykset ja olen saanut jonkinlaista lisämyyntiä aikaiseksi ja jonkun verran on tullut kahvien ja ruokien lisäksi ihan se harjoittelun pointti eli alkoholien kaataminen ja drinkkien tekeminen tutummaksi. Sillä puolella on vielä ihan reilusti oppimista, koska en osaa erikoismpiin kysymyksiin vastata, mutta esim. minttukaakaot ja irish coffeet sujuvat hyvin ja kaljoista, siidereistä ja lonkeroista osaan tarjota erilaisia vaihtoehtoja.
Työtunteja = 37.5h

Vk11

Viikko meni ihan mukavasti, tekemistä riitti ja homma sujuu ihan hyvin. Olen viihtynyt ihan kivasti, vaikka vähän alkaa samat jutut kyllästyttää ja päivät ovat hieman pitkiä. Samoja työtehtäviä olen siis hoidellut kuin aikasempinakin viikkoina.
Työtunteja = 37.5h

Vk12

Ihan mukava ja hieman erilainen viikko oli. Meillä oli esimiespäivät tiistaina ja keskiviikkona hotellilla, joten olin silloin iltavuorossa. Alkuillasta oli paljon lonkeroide, viinien ja kaljojen tarjoamista, coffari suljettiin kello 18, jonka jälkeen katoimme pöydät esimiesten illallista varten. Illallisella blokkasimme pöytiä, tiskasimme ja kaadoimme viiniä. Keskiviikkona ohjelma oli muuten sama, mutta illallinen oli astetta hienompi, joten olin ravintola Kiisan puolella sen verran, että tarjoilimme alkukeittolautaset pöytiin, joihin kokit sitten kaatoivat keiton. 

Muuten viikko oli ihan perus hommaa, lauantai tosin oli todella kiireinen päivä.
Työtunteja = 35.5h

Vk13

Nyt kun hiihtolomat alkoivat on ollut kiireinen viikko. Onneksi kaikki sujuu kivasti niin minustakin on jotain apua. Olen ollut kassalla, tekemässä juomia, blokkaamassa ja tiskaamaassa ja täyttänyt vitriinejä ja tehnyt leipiä yms. Hommaa on kyllä riittänyt.
Työtunteja = 39h

Vk14

Kiirettä ja hommaa riittänyt edelleen, mutta ei mitään sen ihmeellisempää kuin aiempina viikkoina. Vastuuta on ehkä vähän enemmän, kun osaan aika hyvin hommat jo hoitaa.
Työtunteja = 30.5h

Vk15

Olin saikulla 4 päivää, kävin lääkärissäkin. Tämän takia olin vain yhden päivän töissä ja silloinkin olin vain blokkaamassa pöytiä ja tiskaamassa, koska ärhäkän nielurisatulehduksen jäljiltä äänen lähtö oli aika heikkoa. Tarkoitus oli tehdä näyttö tällä viikolla, mutta siirsimme sitä seuraavalle viikolle ja muokkasimme hieman, ettei minun tarvinnut mennä tekemään kokonaista työvuoroa enään.

Työtunteja = 7.5h

Vk16

Tällä viikolla vaihdoin respaan ja tein coffarissa näytön. Respassa olen käynyt Opera- varausjärjestelmää läpi ja muutenkin kaikennäköisiä respassa oloon liittyviä juttuja. Muutamia check outeja ja check inejä, sekä parkkilappuja ja korttien koodauksia olen tehnyt. En toki yksin vielä osaa näitä tehdä vaan joku on aina vähän neuvomassa. Selailin myös turvallisuussuunnitelmat, huoneluokat, aamuvuoron ja iltavuoron työtehtäviä yms. respaohjeita läpi. Paljon on opeteltavaa taas, mutta eiköhän tämäkin osa harjoittelusta ala jossain vaiheessa sujua.
Näytön tein niin, että arvijoijani olivat "asiakkaita" ja palvelin heitä. Arviointia en ole vielä saanut, mutta eiköhän sekin tässä lähipäivinä hoideta.
Olin myös yhtenä aamuna aamiaisella blokkaamassa pöytiä jonkun aikaa, koska suurien ryhmien takia siellä oli pieni kaaos. Kävin myös samaisena päivänä ennen kotiin lähtöä purkamassa huoneita kerroksilla, koska lähteviä huoneita oli niin paljon.
Työtunteja = 37h

Vk17

Olen nyt tämän pari viikkoa ollut respassa ja opettelemista on taas riittänyt. Aikalailla kaikki perusasiat on käyty läpi. Olen tehnyt ulos ja sisäänkirjaamista, parkkilippuja, sekä avain- ja majoituskortteja jonkin verran ja osa näistä alkaa jo jotenkin onnistua ihan itsenäisesti. Olen myös vienyt huonevientejä, eli skumppapulloja, hedelmälautasia, suklaita, yms. joko "breikkaus" yllätyksenä tai asiakas on itse näitä tilannut.
Työtunteja = 42h

Vk18

Tämän viikon olin respassa. Pikkuhiljaa alkaa jo sujumaan check out itsenäisesti. Yksinkertaisen check ininkin osaan tehdä ilman avustusta. Olen tehnyt myös tilityksiä, tarkastanut minibaarikuitteja, kirjannut majoituskortteja, tehnyt huonevientejä ja tilaillut takseja. Olen myös koodannut avainkortteja ja parkkilippuja. Olen yrittänyt keskittyä asiakkaille jutteluun yms. tervetuloa  ja mukavaa majoitusta toivotuksiin enemmän.
Ylipäänsä respatyö ei kyllä minun juttuni ole, koska koneella olo ja muutenkin tiskin takana seisoskelu ei ole oikein minulle sopivaa hommaa. Muuten olen viihtynyt ihan ok hyvin.
Työtunteja = 37h

Vk19

Toiseksi viimeinen viikko meni ihan mukavasti respassa. Alan jo osata perusasiat jotenkin, joka on ihan kiva, koska pystyn palvelemaan asiakkaita itsekseni. 

Viikko oli aika samanlainen kuin edellinenkin, tein sisään- ja uloskirjauksia, laskutuksia, tarkistin minibaaria, tein avain- ja parkkilippuja, vein huonevientejä, tilailin takseja ja muuten vain vastailin asiakkaiden kysymyksiin.

Hotelliketjutehtävä

Suomessa toimivia hotelliketjuja:

- Best Western
- Hilton
- Holiday Inn
- Lapland Hotels
- Omenahotellit
- Radisson Blu
- Scandic Hotels
- Sokos Hotels

Suomessa on niin monia hotelliketjuja, että niistä löytyy jokaiselle kohderyhmälle jotakin. Esimerkkinä Sokos Hotellit sopivat perheille, pariskunnille, kokousasiakkaille, juhlien järjestämiseen ja ryhmille.

Sokos Hotels:

Sokos Hotels on Suomen laajin ja tunnetuin hotelliketju. Siihen kuuluu 50 hotellia Suomessa, Tallinnassa ja Pietarissa. Hotellit sijaitsevat kaupunkien keskustoissa, lähellä vapaa-ajan kohteita tai liikenneyhteyksien varrella.
Sokos hotelleja on kolmea eri tyyppiä: Solo, Break ja Original.
Solo-hotellit ovat yksilöllisiä hotelleja, jotka tarjoavat asiakkaalle yksilöllistä palvelua.
Break-hotellit ovat laskettelukeskuksien tai kylpylöiden yhteydessä.
Original-hotellit ovat kaupunkien keskustoissa sijaitsevia ja sopivat erinomaisesti esim työmatkailijoille.
Sokos Hotels kuuluu S-ryhmään, joten siellä saa bonuksia ja alennuksia s-ryhmän asiakkaana.
Ketjun kohderyhmään kuuluvat perheet, yksityishenkilöt, liikemiehet, pariskunnat, yritykset ja kokousasiakkaat.
Harri Ojanperä on hotelliketjun ketjujohtaja.

Esimerkkejä hotelleista: Break Levi  Solo Torni  Original Puijonsarvi

Scandic Hotels:

Scandic on johtava pohjoismainen hotelliketju, jolla on lähes 280 hotellia ja 55 000 huonetta kuudessa eri maassa.
Ketju on Ruotsista peräisin ja sen omistaa EQT Partners. Toimitusjohtajana toimii Frank Fiskers.
Suomessa Scandicilla on 55 hotellia 31 paikkakunnalla. Lisäksi hotelleja on myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa ja Saksassa.

Esimerkkejä hotelleista: Scandic Oulu City  Scandic Rukahovi  Scandic Lahti City

Best Western:

Hotelleja on yli 100 maassa ja niitä on 13 eri tyyppiä. Suomessa hotelleja on kaksi, molemmat Hotel Apollo ja Hotel Samantta ovat Oulussa. Jokainen ketjuun kuuluva hotelli on yksityinen ja ketjusta riippumaton, eli hotelleilla on päätösvalta mm. hankinnoista ja henkilöstön palkkaamisesta. Hotellivalikoima on laaja parinkymmenen huoneen hotelleista yli 400 huoneen hotelleihin.
Hallituksen puheenjohtaja on Terry Porter ja toimitusjohtaja on David Kong. Suomessa toimitusjohtajana toimii Saija Kekkonen.
Ketjun kohderyhmä on kaikenlaiset matkustajat.

Esimerkkejä hotelleista: Hotel Apollo Oulu  Schiphol Hotel Amsterdam  Herald Square New York

Lapland Hotels:

Ketjuun kuuluu 17 hotellia, jotka sijaitsevat kaupungeissa, kaupunkituntureiden keskipisteessä, hiihtokeskusten juuressa, erämaa-alueiden laidalla ja pohjoisimman Lapin jylhissä maisemissa. Huonevalikoimaa on retkeilyhuoneista luksus sviitteihin ja lomahuoneistoihin.
Lapland Hotelsilla on myös viisi omaa hiihtokeskusta Ylläksellä, Pallaksella, Oloksella, Luostolla ja Rovaniemellä. Ketju omistaa myös Lapland Safaris ohjelmapalveluyrityksen.
Lapland Hotelsin omistaja on Pertti Yliniemi ja toimitusjohtajana toimii Ari Vuorentausta.
Kohderyhmänä on kaikenlaiset matkailijat mukavuuden haluisista seikkailijoihin.

Esimerkkejä hotelleista: Äkäshotelli Äkäslompolo  Bulevardi Helsinki  Riekonlinna Saariselkä

Radisson Blu:

Suomessa hotelleja on viidellä eri paikkakunnalla, Helsingissä, Turussa, Oulussa, Espoossa ja Tampereella. Ketjuun kuuluu yli 1 400 hotellia ympäri maailmaa. Hotelleja on 8 eri tyyppiä. Radisson Blu kuuluu Sokoksen tavoin S-ryhmään. 

Hotelliketjun omistaa Carlson- yhtiöt. Kohderyhmänä on nuoret ja lomamatkustajat.

Esimerkkejä hotelleista: Plaza Helsinki  Marina Palace Turku  Grand Tammer Tampere

Holiday Inn:

Ketjuun kuuluu yli 1 200 hotellia noin 70 maassa. Suomessa hotelleja on Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Hotelliketjun omistaa IHG (InterContinental Hotels Group). Suomessa Holiday Inn- hotelleja operoi Scandic. Kohderyhmänä on niin liikematkustajat, kuin lomailijatkin.

Esimerkkejä hotelleista: Holiday Inn Tampere   Holiday Inn Helsinki Vantaa

Omenahotellit:

Omena Hotels on maailman ensimmäinen itsepalveluhotelliketju. Hotelleja on Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Asiakkaat maksavat vain palveluista, joita käyttävät ja tietävät mitä ostavat, sillä kaikki huoneet ovat samalla kaavalla suunniteltu. Myöhäisestä saapumisesta ei tarvitse huolehtia, koska huoneita ei "ylibuukata". 

Hotelliketjun omistaa Rabbe Grönblom. Kohderyhmänä on kaikki matkailijat, joille tärkeintä yöpymisessä on hyvä uni.

Esimerkkejä hotelleista:  Lönnrotinkatu Helsinki  Seinäjoki  Vaasa

Hilton:

Kaikki Suomessa sijaitsevat Hilton- hotellit ovat Helsingissä. Hiltonilla on yli 895 000 hotellihuonetta ja yli 550 hotellia ympäri maailmaa. 

Hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimii Chris Nassetta. 

Kohderyhmänä on työmatkustajat ja kaikki luksusta kaipaavat matkailijat.

Esimerkkejä hotelleista: Helsinki Airport  Kalastajatorppa Helsinki  Strand Helsinki

Suomalaisten omistamia hotelliketjuja:

- Lapland Hotels
- Sokos Hotels

Makupaloja Suomesta

Ulkomaalaisten ensimmäisiä ikkunoita Suomeen on ruoka. Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Samaan aikaan pohjoismainen ruoka on noussut trendiksi kansainvälisten ruoka-alan ammattilaisten keskuudessa. Suomessa on paljon ruokaan liittyvä asioita, joista suomalaisen on syytä olla ylpeä.

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja:

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista. Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita. Erilaisten ravitsemuksellisten haasteiden ratkaiseminen on saattanut suomalaisen terveellisen syömisen osaamisen maailman kärkeen. Ravitsemustieteen taso on huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin. 

Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin meille. Huippuammattilaiset yhdistävät omat raaka-aineet, ruoanlaiton traditiot ja muotoilun maailmalta tuotuihin oppeihin. Kansainvälisten vieraiden on helppo tarttua koko kädellä suomalaiseen soppalusikkaan.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia:

Luonto on Suomessa lähellä, niin ajatuksissamme kuin kilometreissä. Pääkaupungistakin pääsee helposti metsään hiljentymään, lenkkeilemään tai marjaan. 

Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan himokerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe!

Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa. Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta myös peuraa ja jänistä tarjotaan. Riistalinnuista yleisimmät ovat sinisorsa ja sepelkyyhky.

Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja. Esimerkiksi koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Maailman pohjoisin maatalous:

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta yhtä pohjoisessa kuin Suomessa. 

Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä ajassa etelän lämpöön verrattuna. Nopean kasvun tekevät mahdolliseksi pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet. 

Hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat. 

Suomalaiset terveyspommit:

Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio on terveellinen. Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään ja kuidut hellivät suolistoa. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista saadaan tarpeellisia rasvahappoja sydämen, verisuonien ja ihon hyvinvointiin. Pohjoisen kesän marjat ja juurekset sisältävät puolestaan vastustuskykyä vahvistavia antioksidantteja ja muita tärkeitä ravintotekijöitä.

Lähiruoan terveellisyys kiteytyy vähäiseen jalostusasteeseen ja tuoreuteen. Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi- ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio.

Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua Suomessa. Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta kaupasta runsaasti itselleen sopivia vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitopohjaisia tuotteita. Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia.

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa:

Suomessa on paljon luomumaataloutta. Kuluttajamarkkinat ovat pienet, mutta kasvavat lamasta huolimatta. Uudelleen löydetty lähiruoka-ajattelu on ottanut nopeasti tuulta alleen.

Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokailu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi valistunutta kuluttamista.

Konkreettisia esimerkkejä kestävän ruokavalion etenemisestä on paljon. Esimerkiksi kaurahiutalepakettiin on ilmestynyt ilmastovaikutuksista ja vedenkulutuksesta kertovat merkit, arominvahventeista vapaita tuotteita markkinoidaan ja alalla toimii ensimmäinen hiilineutraali yritys.

Kippis: 

Omintakeista ruokajuomakulttuuriamme edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja käyttö ruokajuomana. Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä. Pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena.

Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. Suurten panimoiden rinnalle on jälleen noussut pieniä käsityöläisyrityksiä, jotka rikastuttavat valikoimia.

Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme. 

Marjatehtävä

Variksenmarja eli kaarnikka

Kaarnikkaa käytetään erityisesti Pohjois-Suomessa monissa eri ruuissa. Marjat kasvavat sekä kankailla että rämeillä. Lapissa ne kasvavat myös myös tuoreissa ja lehtomaisissa metsissä sekä tuntureilla. Variksenmarja selviää talvesta vähäiselläkin lumipeitteellä paleltumatta ja se sietää hyvin kuivuutta. Satoaika on heinäkuun lopulta lumen tuloon asti ja taas keväällä uudelleen. 

Kaarnikan maku on mieto, mutta muiden marjojen kanssa sekoitettuna se sopii hyvin mehuihin, marjaviineihin ja marmeladeihin. Marjoista saadaan myös violettia väriä lankoihin.

Variksenmarjan varvuista tehdään luutia, joita kutsutaan kraakuvartiseksi luudaksi tai juuriluudaksi.

Alkuruoka: Kaarnikkagraavattua siikaa

Laktoositon

80 g siika fileetä

0,5 kg variksenmarjamehu tiivistettä

merisuolaa

tilliä

sokeria

Tarjoiluun:

20 g sitruunaa

20 g tomaattia

20 g tuorekurkkua

1 vaalea leipäviipale

10 g lehtisalaattia

tillinoksia

variksenmarjoja

smetanaa

Ripottele astian pohjalle hiven merisuolaa, jonka päälle asettelet siikafileen

nahkapuoli alaspäin. Ripottele päälle merisuolaa, tillinoksia, vähän sokeria sekä

variksenmarjamehu. Peitä kala tuorekelmulla ja vie viileään graavautumaan. Ohut

siikafilee valmistuu n. 6-8 tunnissa, paksumpi filee vaatii pidemmän ajan

graavautuakseen. Leikkaa vaaleasta leipäviipaleesta reunat pois esim. juomalasia

muottina käyttäen. Paahda leipäviipale. Viipaloi graavattua siikaa ja kokoa

siikaviipaleista ruusuke leivän päälle. Revi huuhdeltu lehtisalaatti suikaleiksi leivän

ympärille. Koristele sitruunasiivulla ja tomaattilohkolla. Pursota vatkattu smetana

siikaruusukkeen keskelle. Koristele tillillä ja variksenmarjoilla.

Juoma: Kaarnikkajuoma

Laktoositon

6 l kaarnikoita

1 ½ l vettä

1 kg sokeria

2 tl viinihappoa

Marjat survotaan, päälle kaadetaan kiehuva vesi. Marjat saavat mehustua astiassa

seuraavaan päivään, jonka jälkeen marjat siivilöidään. Sekoita mehuun viinihappo ja

sokeri. Anna seoksen käydä 5 vrk, jonka jälkeen se siivilöidään uudelleen. Juoma

pullotetaan ja säilytetään hyvin suljetuissa pulloissa tavallisessa kellarissa. Mehu on

heti valmista käytettäväksi, maku kuitenkin paranee vanhetessa

Pääruoka: Kaarnikkainen liharuukku (4 annosta)

Laktoositon

30 g margariinia

0,6 kg naudanlihakuutioita

75 g sipulia

75 g tomaattia

1 dl variksenmarjoja

3 ½ tl suolaa

3 ½ tl mustapippuria

3 ½ basilikaa

2 ½ dl punaviiniä

4 dl lihalientä

1 ½ dl vehnäjauhoja

2 dl vettä

Ruskista lihapalat ja kaada ne hautumaan pataan, päälle pannunhuuhteluvesi ja

lihaliemi. Lisää pilkotut sipulit, kaltatut tomaatit, punaviini ja mausteet. Sulje 

variksenmarjat sideharsopussiin ja pistä pataan. Anna lihan hautua kannen alla

hiljaisessa lämmössä n. 45 min. Suurusta veteen sekoitetuilla vehnäjauhoilla ja

kiehauta noin 5 min. Poista marjapussi ja tarkista maku. Huom.! Kaarnikka värjää

lihan harmahtavaksi. 

Jälkiruoka: Paistetut banaanit variksenmarjakastikkeessa (4 annosta)

Laktoositon

4 banaania

3 rkl margariinia

2 rkl sitruunanmehua

6 rkl variksenmarjahyytelöä 

Kuori banaanit ja puolita ne pituussuunnassa. Paista banaanit kauniin kullan

ruskeiksi ja kaada sitruunanmehu päälle. Sulata variksenmarjahyytelö mikrossa.

Aseta banaanit tarjoilulautaselle ja kaada kuuma sulanut hyytelö päälle. Koristele

mantelilastuilla. Tarjoa banaanit jäätelön tai kermavaahdon kera. Banaanit voi

lämmittää mikrossa.

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Variksenmarja
https://www.arktisetaromit.fi/binary/file/-/id/17/fid/331

Ruokakulttuuritehtävä

LAPPI

Lappi Suomen kartalla

Lapin ruokakulttuuri on puhdasta ja luonnollista. Ruoka valmistetaan perinteitä kunnioittaen ja on valmistettu laadukkaista ja monipuolisista raaka-aineista, kuten marjoista, poronlihasta ja kalasta. Tunnetuimpia Lapin herkkuja ovat varmastikin leipäjuusto hillojen kera, poronliha, lohi, siika ja ohrarieska. 

Lapin ohrarieska:

n. 4 kpl (halkaisija noin 30 cm)

2 l kylmää vettä

2 tl suolaa

2 kg ohrajauhoja

(2 tl leivinjauhetta)

1. Sekoita jauhoihin suola ja leivinjauhe, lisää sekaan kylmää vettä nopeasti käsin sekoittaen. Rieskataikina saa olla mieluummin löysähkö kuin liian tiivis.

2. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Muotoile käsin noin 0,5–1 cm:n vahvuisia rieskoja. Käytä jauhoja apuna.

3. Painele leivän pohja rystysillä, näin saadaan paistamisen aikana leipään kirjava pinta. Rieskan pinta tasoitetaan ja tärpätään, eli koristellaan joko tärpillä tai sahateräisellä veitsellä.

4. Pistele rieskat haarukalla ennen paistamista. Paista heti kuumassa uunissa n. 300 asteen lämmössä 5-8 minuuttia. Rieska on kypsä, kun se kumisee ontosti pohjaan koputettaessa. Rieskan paistaminen onnistuu hyvin myös sähköuunissa.

5. Paistamisen jälkeen rieskojen annetaan jäähtyä pystyasennossa, jotta niistä tulee rapeita. Rieskat voi myös kääriä leivinliinan sisään jos haluaa, että ne ovat kauttaaltaan pehmeitä. Rieska kuivuu herkästi, joten ylimääräiset kannattaa pakastaa heti.

Poronlihakeitto:

1 kg poron luullista keittolihaa (kylkeä tms.)

suolaa

vettä

2–3 porkkanaa

pala lanttua

pala selleriä

1 palsternakka

1 sipuli

6–8 perunaa

maustepippuria

suolaa

1. Lisää luulliset poronlihapalat kiehuvaan veteen.

2. Kuori pinnalle muodostuva valkuaisvaahto ja lisää joukkoon

mausteet. Kun lihat ovat kypsiä, irrota lihat luista ja

paloittele ne suupaloiksi. 

3. Siivilöi lihojen keitinliemi kattilaan.

4. Kuori ja paloittele juurekset. Lisää juurekset (paitsi peruna)

ja sipuli siivilöityyn liemeen. Keitä juurekset lähes kypsiksi,

lisää lohkotut perunat ja hauduta raaka-aineet kypsiksi. 

5. Lisää juuresten joukkoon kypsät lihapalat, kiehauta ja tarkista maku.

Leipäjuusto:

 4 l luomutäysmaitoa

 1 rkl suolaa

 1 rkl juustonjuoksutinta

Lisäksi:

 harsokangas

 siivilä

1. Mittaa maito ja suola isoon kattilaan. Kuumenna kädenlämpöiseksi eli noin 36-asteiseksi.

2. Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon juustonjuoksutin. Peitä kattila kannella ja anna maidon juoksettua lämpimässä paikassa 20–30 minuuttia.

3. Leikkaa hyytyneeseen juustomassaan ristiviiltoja veitsellä. Anna heran erottua juustomassasta noin 10 minuuttia.

4. Vuoraa iso siivilä kastellulla, puhtaalla harsokankaalla. Nostele juustomassa sen päälle. Painele juustomassaa kevyesti, jotta hera irtoaa massasta. Taita harsokankaan reunat juuston päälle ja painele vielä kevyesti heraa pois. Nosta siivilä kulhon päälle ja siirrä juusto jääkaappiin valumaan yöksi. Lisää päälle hyvin kevyt paino. Kulho kerää valuvan heran.

5.. Kumoa hyvin valutettu juusto reunalliseen, laakeaan uunivuokaan, jonka vetoisuus on noin 2 litraa.

6. Nosta juusto paistumaan 275-asteisen uunin yläosaan. Paistoaika on noin 30 minuuttia. Jos juusto saa tummia pilkkuja nopeasti, alenna lämpö 250-asteeseen ja jatka paistamista, kunnes juusto on kauniin ruskeapilkullista.

7. Anna juuston jäähtyä ja leikkaa se paloiksi.

Lähiruokaa myyviä yrityksiä:

Arktikum:

Kahvilassa käytetään paikallisia raaka-aineita. Näihin kuuluu juomat, liha, makeiset ja marjat

Arctic superfoods:

Yritys myy pohjoisen paikallisista raaka-aineista valmistettuja EVÄS-patukoita

Tunturiporo (myös luomu): 

Porolihamyymälä, tarjoaa myös lounasta

Luomutiloja:

Luomulaakso: 

Luomumarjat ja -hedelmät

Luomuperunat, -juurekset, -vihannekset, sipulit sekä yrtit

Luomuvilja ja -viljatuotteet

Luomuliha, -langat ja -taljat

Luomukananmunat ja maitotuotteet

Luomuhunaja

Luomurypsiöljy

Laitalan luomutila:

Yrtit

Saippuat

Voiteet

Lähteet:

https://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/alueelliset-erot-ja-erikoisuudet/maakunnat/lappi

http://www.lapinkeittiomestarit.fi/lappilainen-keittio

https://www.maajakotitalousnaiset.fi/reseptit/lapin-ohrarieska-2224

https://paliskunnat.fi/pororeseptit/pororeseptit_web.pdf

http://www.aitojamakuja.fi/kartalla.php?toimiala1%5B%5D=kaikki&toimiala2=kaikki&toimiala3=kaikki&maakunta%5B%5D=Lappi&kunta=kaikki&palvelut%5B%5D=kaikki
https://www.arktikum.fi/kahvila.html
http://www.arcticsuperfoods.com/fi/
http://www.tunturiporo.fi/
http://laitalanluomutila.fi/

Retki-, erä ja luontoruokailu juomat

Ennen ateriaa tarjoiltava aperitiivi:

Resepti:

2cl mango makusiirappi

3-4cl kuohuviini (kaadoin silmämääräisesti)

4cl mansikkamehu

koristeena mansikka, ananas ja kiivi

Valmistin juoman rakentamalla suoraan lasiin. Ennen juoman rakentamista jäädhytin lasin jäämurskalla. Ensin kaadoin mansikkamehun ja kuoharin ja sekoitin ne baarilusikalla. Mangosiirapin kaadoin viimeisenä nopeasti sekaan, mutta en sekoittanut, koska halusin tequila sunrise tyyppisen värin juomalle.

Koristeeksi laittaisin väreihin sopivan kukan, kuten tulikellukan, sekä puolukanvarpuja. Juoma sopisi tarjoiltavaksi eksoottisemmassa ympäristössä, kuten rannalla tai ihan vain kuumana kesäpäivänä. Lasina käyttäisin kuvassakin näkyvää kuohuviinilasia.

Juomasta saisi alkoholipitoisen vaihtamalla alkoholittoman kuoharin alkoholilliseen ja mansikkamehun mansikkalikööriin.

Juoman pitäisi sopia gluteenittomille ja laktoosittomille ruokavalioille.

Kuuma jälkiruokajuoma:

Resepti:

3cl minttusuklaa makusiirappi

kahvi

kerma

kermavaahto

koristeena suklaaraaste ja mintunlehti

Valmistin juoman rakentamalla lasiin, johon kaadoin ensin makusiirapin ja kahvin ja sekoitin ne baarilusikalla. Ennen juoman teon aloittamista lämmitin lasin kuumalla vedellä. Kaadoin kahvin ja siirapin päälle baarilusikan avulla kerman, jotta saisin sen jäämään juoman päälle, eikä se sekoittuisi juomaan. Kerman päälle laitoin vielä hieman kermavaahtoa.

Koristelin juoman suklaaraasteella ja mintunlehdellä. Tarjoilisin juoman puutarjottimella, jolle asettelisin pieniä kuusen oksia, käpyjä mustikanvarren, jossa olisi myös mustikoita. Juoman voisi tarjoilla myös kuksasta, mutta silloin juoman kerrokset eivät näkyisi, joten kuvassa näkyvä lasi toimisi hyvin. Tarjoilupaikkana toimisi esim. kota. Tavallisen suodatinkahvin sijasta tekisin juoman nokipannukahviin.

Alkoholipitoisen juomasta saisi vähentämällä kahvin määrää ja makusiirapin 2cl ja lisäämällä Torres 10 brandya.

Laktoositon juomasta tulee kun kerma, kermavaahto ja suklaa ovat laktoosittomia. Gluteeniton se on jo valmiiksi.

Kylmä jälkiruokajuoma:

Resepti:

Ananaslohko

Appelsiinilohko

2cl kerma

3cl mansikka makusiirappi

jäämurska

koristeena ananaspala ja kuivattu appelsiiniviipale

Valmistin juoman blendaamalla. Ensimmäiseksi viilensin lasin jääpaloilla. Sen jälkeen leikkasin ananaksesta viipaleen, josta leikkasin kuoret pois, sitten tein saman appelsiinille. Leikeltyäni hedelmät laitoin kaikki ainekset blenderiin. Blendaamisen jälkeen kaadoin juoman lasiin ja koristelin sen. 

Tämäkin juoma sopisi ekstoottisempaan ympäristöön ja tarjoilisin sen kaiverretun ananaksen sisältä. Toinen vaihtoehto koristelulle olisi, että sokeroisin hurrikaanilasin reunat ja lisäisin ananasviipaleen. sekä limen kuoresta tehtyä raastetta juoman pinnalle.

Alkoholillisen juomasta saisi lisäämällä vaaleaa rommia 2cl ja vaihtamalla mansikkasiirapin mansikkavodkaan.

Gluteeniton juoma jo on. Laktoositon siitä tulee, kun kerma on laktoositonta.

Elämyksellisiä juomia

1. Elämys:

Moniaistinen ja merkittävä henkilökohtainen kokemus, joka jää kokijan mieleen. Elämys on huomattavasti enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus. 

Esimerkiksi minulle oli elämys, kun olin Lapissa ja kiipesin lumikengillä yöllä tunturille, josta katselin revontulia. 

2. Erikoisia tarjoiluastioita

Jääpalalasi

Kaiverrettu kuksa

Ananas

Vesimeloni

Kurpitsa

3. Juomia luontokoristeilla

4. Oma juomani

Tarjoilisin ensin jääpalasta tehdystä lasista Tähtien sota -shotin, jossa on pelkästään jaloviinaa. 

Toisen juoman tarjoilisin käsin kaiverretusta kuksasta. Juoma olisi Hot Vanilla Apple, jossa on vanilijavodkaa, hunajaa, kuumaa omenamehua ja koristeena kanelitanko, käpy, sekä omenalohko. 

Juomat olisivat puutarjottimella.

Työssäoppi - Lapin safarit

Vko 1

Ensimmäisinä päivinä käytiin läpi frontdesk töihin ja safareihin liityviä hommia. Maanantaina olin myös ajelemassa fatbikella ja tutustuin reitteihin, joita pyörällä saa ajaa. Keskiviikkona menin mukaan moottorikelkkasafarille. Safarilla ajoimme Lainion lumikylään ja takaisin. Perjantaina olin frontdeskissa ja kävin husky safarilla. Lauantaina olin Y1-hiihtokeskuksessa myymässä rinne- ja hissilippuja, jotta opin käyttämään lippukassaa.
Ekan viikon aikana tuli paljon uusia asioita ja opeteltavaa on, mutta ensivaikutelma on todella hyvä, työ on ollut ihan mukavaa ja mielenkiintoista.
Opin moottorikelkkailemaan, antamaan opastetun kierroksen lumikylässä, myymään hissilippuja ja vuokraamaan välineitä.

Vko 2

Toisella viikolla olin lumikenkäilemässä ja porosafarilla. Olin myös frontdeskissa niin Äkäslompolon puolella, kun Ylläjärven puolella. 

Tehtävä 1 Perehtyminen työssäoppipaikkaan

1. Yritys järjestää safareita, majoituksia ja vuokraa erilaisia välineitä ja palveluita.

2. Perustamisvuosi on 1982 ja toimialana on matkailu-, safari- ja ohjelmapalveluiden sekä majoitus- ja ravintolatoiminnan harjoittaminen ja tapahtumien järjestäminen.

4. Työntekijän tulisi hallita kyseiseen työntekoon tarvittavat taidot.

5. a) Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, toimitaan ympäristöystävällisesti ja ylipäänsä toiminnan laatu on erinomaista, jossa otetaan huomioon asiakkaiden ja Lapin luonnon tarpeet.

b) Sähköpostilla, viesteillä, kasvotusten työpaikalla, yms. lapuilla.

c) Työntekijät perehdyttää joku työpaikalla

d) Työterveyshuolto, vakuutus

Vko 3

Kolmannella viikolla olin lumikenkäsafarilla, frontdeskissä niin Ylläsjärven kuin Äkäslompolon puolella, moottorikelkkalla pilkkimään safarilla ja aurora watching at Snow Villagessa. Pilkkisafarilla ajamme moottorikelkoilla järvelle, jossa asiakkaille näytetään kuinka tehdään kairalla jäähän reikä ja miten pilkitään. Pilkkimisen jälkeen mennään kotaan, jossa tehdään tulet ja syödään lohileipää ja keitetään mahdollisesti kahvia tai juodaan kuumaa mehua. Jos satutaan saamaan kalaa se valmistetaan kodassa nuotiossa. Aurora watching at Snow Village on iltasafari, jossa mennään bussilla Lainion lumikylään, jossa on opastettu kierros ja katsotaan revontuliin liittyvä lyhytelokuva. Kierroksen jälkeen mennään kotaan, jossa juodaan kuumaa mehua. Mehun juonnin jälkeen mennään ulos katselemaan jos näkyisi revontulia. Lumikylässä tein osan kierroksesta ja vastailin asiakkaiden kysymyksiin. Frontdeskissä olen tehnyt välinevuokraa, inventaariota, hinnoittelua ja auttanut asiakkaiden pukemisessa. Välinevuokrassa vuokrasin asiakkaille suksia, lumikenkiä, altaisuksia ja fatbikeja.
Olen oppinut lumikenkäily- ja moottorikelkkareittejä, safarivarausten tekemistä ja antamaan ohjeet pilkkimiseen. Olen myös oppinut käyttämään englantia asiakaspalvelussa, valmistelemaan safareita ja selvittämään asiakkaiden tarpeita esim. varusteita koskien vaikka he eivät puhuisi täydellistä englantia.

Vko 4

Neljännellä viikolla olin vaatteiden huollossa kahtena päivänä, eli olin kuskaamassa asiakkaille tarjottavia varusteita (haalareita, kenkiä, hanskoja, sukkia, yms.) paikasta toiseen. Tarkistettiin myös, että Äkäslompolon ja Ylläsjärven toimistoissa on tarpeeksi varusteita ja varastoja täytettiin tarvittaessa ja laitoimme asiakkaiden palauttamat varusteet paikoilleen, sekä järjestelimme ja paritimme parittomia varusteita. Olin myös lumikenkäsafarilla, moottorikelkkailemassa porotilalle ja pilkkisafarilla. Pilkkisafarilla oli pieni ryhmä ja sain antaa asiakkaille ohjeet kairaamiseen ja pilkkimiseen. Lumikenkäsafareilla olin yleensä ryhmän viimeisenä tai kuljeskelin asiakkaiden rinnalla juttelemassa heille ja vastailin heidän kysymyksiinsä Suomen luonnosta. 

Olen oppinut keskustelemaan asiakkaiden kanssa luonnollisesti. Vaatehuollossa näin myös työn toisen puolen jossa ei ole suoranaista asiakaspalvelua ja josta ei koulussa välttämättä suuremmin puhuta eli kaiken mitä varusteiden huolto vaatii ja mitä kaikkea pitää tehdä, että asiakkaat saavat ehjät ja hyvät varusteet, sekä hyvän kokemuksen safareista.

Vko 5

Viidennellä viikolla olin iltasafarilla, olympialaisissa, miniolympialaisissa ja pilkkimässä. Iltasafarilla menimme moottorikelkoilla kodalle, jossa joimme kahvia/teetä ja paistoimme makkaraa. Olympialaiset ja miniolympialaiset järjestetään ranskalaisryhmille ja niissä on erilaisia leikkimielisiä kisoja esim. potkukelkka- ja lumikenkäviesti, tandemhiihtoa, lassoamista, kodan rakennusta, yms. Olympialaisissa oli hieman enemmän tehtäviä ja ne järjestettiin Levillä. Miniolympialaiset ovat pienemmät ja lyhyemmät ja pidetään Ylläsjärvellä. Olympialaisissa ja miniolympialaisissa minulla oli myös oma ryhmä, jonka kanssa kiersin pisteitä. Molemmat sujuivat hyvin, vaikka kummassakaan ryhmäni ei voittanut ja Ylläsjärvellä varsinkin oli todella tuulinen ilma, joka vähän haittasi lassoamista ja tarkkuusheittoa.
Olympialaisissa, joissa oli suuri ryhmä ranskalaisia opin miten tärkeää on, että suuren ryhmän kanssa toimiessa on opas jota ryhmä kuuntelee ja joka tietää mitä tekee. Tärkeää on myös, että on suunnitelma ja aikataulu jonka mukaan toimitaan.

Vko 6

Kuudennella viikolla olin vaihteeksi frontdeskissä pari päivää. Frontissa tein välinevuokraa ja viikko-ohjelmaflyereita. Olin myös miniolympialaisissa, pilkkimässä ja altaihiihtosafarilla. Altaisukset ovat lumikenkien ja suksien yhdistelmä, joilla voidaan hiihtää umpihangessa. Hiihdimme asiakkaiden kyvyille sopivaa reittiä Navettagalleria- latukahvilaan, jossa joimme kahvit/teet ja söimme leivonnaiset. Navettagallerialta emme hiihtäneet takaisin vaan saimme autokuljetuksen.

Vko 7

Seitsemännellä viikolla olin vaatehuollossa, pilkkisafarilla, frontdeskissä ja tein näytön huskysafarilla. Pilkkisafarilla emme saaneet kalaa, mutta safari oli mukava ja leppoinen, koska asiakkaita oli vain kaksi ja oli hyvä sää. Vaatehuollossa ja frontdeskissä tein inventaariota. Näyttö huskysafarilla sujui hyvin ja ongelmitta.

Vko 8

Kahdeksannella viikolla olin pari päivää frontdeskissä. Kausi alkaa lähenemään loppuaan joten asiakkaat ovat vähentyneet ja monet työntekijätkin ovat lähteneet jo kotiin. Olen työssäopin aikana oppinut paljon uutta oppaan ja frontdesktyöntekijän työstä, safareista ja kaikesta mitä niiden toteuttaminen vaatii. Olen saanut käyttää englannin kieltä todella paljon ja kielitaitoni on sen myötä kehittynyt. Viihdyin työpaikalla erittäin hyvin ja sain tehdä todella monipuolista työtä.